keskiviikko 17. lokakuuta 2007

Miettimisen aihe


Puhutaan rasismista eri väristä ihmistä kohtaan. Se on yleisesti käytetty ajatusmaailma: valkoinen vastaan muu väri, tai puhekieli on eri, kuin on valtaväestön. Papereissa sanotaan, että rasismi on myös muutakin. Miksi sitä muuta ei oteta puheenaiheeksi?


Olin tänään ulkona ihan yksin, sain itse jopa vaatetta päälle ja ei ku ulos punaposkia hakemaan. Tuuli vilpoisasti, joten sähkäri ja minä lähdimme etsimään tuuletonta paikkaa.

Pyörin tutuissa ympyröissä ja suunnistin myös vähän kauemmas. Alueelle jossa asuu rahakasta väkeä. Sille alueelle oli kaupunki tehnyt ulkoilualueen pitkospuineen ja portaineen. Maa on kosteaa ja upottavaa, joten pitkospuut olivat tarpeen. Sähkärillä ei ollut sinne asiaa, mutta pieni väylä oli tehty veden rajaan asti, jonne pääsin hyvin.
Alueelle on tehty uusi jalkapallokenttä ja sen viereen lapsia varten kiipeilyteline. Tilaa on paljon.

Ajelin sähkärilläni rauhallisesti ja katselin maisemia. Yhtäkkiä alkoi kuulua outoa mölinää, en välittänyt siitä. Taisi olla lapsia leikkimässä.

Menin rantaan ja katselin lintujen touhua. Poistuessani paikalta oli hiljaista, mutta kohta alkoi möly kun tulin kevyenliikenteen väylälle. Vastaani tuli kaksi poikaa (n. 14 v). He olivat ihan ok, mutta huutelivat kiipeilytelineelle päin. En kiinnittänyt siihen enempää huomiota.

Sitten kuulin mölinän seasta huudon; tule sillä tuolilla tänne. He mölisivät ja huutelivat minulle. Käänsin itseni suoraan heihin päin, välimatkaa oli n 100 m. Otin kännykän ja yritin soittaa ja kuulin huudon; se osaa puhua puhelimeen. Ei kuulu tänne. … Siis huusivat minulle, sekä mölinä oli tarkoitettu minulle. Ihan kuin apinalauma olisi ollut irti. No, se loppui kun minä poistuin.

Lapsia. Silti minulle tuli paha olo.

Pahoitin mieleni, vaikka vain halusin itselleni punaiset posket ulkoilusta. Tulihan ne, höystettynä pahalla mielellä. Olisi pitänyt olla kävelevä kaverina, niin tuota mölinää ei olisi ollut. Lapset oppivat käytöstapoja monelta taholta, kuten vanhemmiltaan. Vai onko rahalla ja maineella niin suuri valta, että unohtuu lapsen kasvatus?


Itse olen kasvattanut yhden lapsen periaatteella kaikki ovat arvokkaita ihmisiä, erilaisuudesta huolimatta. Hän kasvattaa oman lapsensa samalla asenteella, joka ilahduttaa minua suuresti.

Ei kommentteja: