Edessäni oli puiden latvoja, talojen kattoja, vesitorni tuolla kaukana, toisaalla torni taivasta kohden. Tässäkö on uusi kuva elämääni ? Näkymä edessäni syöpyi mieleeni. En ollut varma siitä, että minulla olisi ollut tunteita. Olin vain.
Selkäni takana tuskainen huone, potilaita, lääkäreitä, piikkejä, hajuja nimettömyydestä.
Minä siinä välissä. Vierelläni kyynärsauvat, askelteni kaverit, sulhaseni.
Mitä minulle kerrottiin. Sitäkö, että minä kuolen. Hetkinen, ihminen kuolee sairauteen tai ilman sairautta.
Kuitenkin on aivan eriasia tietää kuolevansa tietyn tilastollisen ajan määrityksestä.
2 - 5 vuotta, mitä minä teen sillä aikaa, odotanko kuolemaa.
Istunko kirjoittamassa testamenttiani, soitanko kaikille ja kerron kohtalostani ja sanonko hyvästit, surenko elämän loppumista, mitä minä teen noina elinvuosinani?
Sairaalan sängyssä maatessani mielessäni oli ajatus, huomenna minä kuolen. Mitä muuta olisin voinut ajatella tuon huomen -toivotuksen jälkeen? Olisiko syytä suunnitella omat hautajaiset.
Sainhan minä asiallista ja rehellistä tietoa tulevalta lääkäriltäni. Sitten myöhemmin.
Fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä juttelivat kanssani. Taisi siinä olla muitakin. En minä muista mitä kuulin. Olin shokissa. Kaikkea tuli tuutin täydeltä ja kaikki oli niin outoa.
En edes osannut itkeä.
Miksi minulle kerrottiin kaikki tämä, jos elämänihän loppuu pian? En minä ymmärtänyt kuinka pitkä aika on 2 - 5 vuotta.
Miksi minä? Mitä pahaa olin tehnyt? Mielessäni pyöri kysymyksiä, mutta yhtään vastausta ei ollut.
Minulle kerrottiin vain asioita "raudasta", jota en ymmärtänyt. Kuntoutusta, apuvälineitä, remontti kotiin, avustajan tarpeesta, hengityskoneesta, eläkeelle jäännistä. Kuinka paljon minulle kerrottiin. Olin hiljaa, osaamatta kysyä mitään.
Missä oli se henkinen tuki?
Vielä muistan senkin, kuinka toinen lääkäri seisoi vuoteeni jalkapäässä ja sanoi, ei sinulla ole alsia. Mitä minun olisi pitänyt ajatella, sillä tulin juuri toisen lääkärin luota, joka kertoi ...
Olisin vain halunnut olla lähellä toista ihmistä. Turvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti