Unelmapilvessä

Elämässä unelmat ovat suola, sokeri ja pilvenhattarat.


Taidan olla outo tapaus, sillä unelma tällä hetkellä on löytää ihminen lähelle, joka ei pakene. Pelkällä läsnäolollaan toivon voimaa tuleviin hetkiin. Haluan myös koskettaa häntä ilman inhotusta.
En kuitenkaan unelmoi niin, että unohdan elää.


Olen aina liikkunut jossain, kotimaassa tai rajojen ulkopuolella. Olen käynyt pyörätuoliaikana Egyptissä ja Tanskassa. Matkat ovat nyt tietyllä tavalla rajallisia.

Egyptiin lähdin jahtaamaan kameleita. Punasenmeren rannalla maatessani kaksi "erämaan pikajunaa" meni ohitseni. Totesin niiden haisevat pahalta, joten annoin mennä.

Matka Tanskaan oli virallinen. Siellä oli skandinaavinen als-tapaaminen, jossa käsiteltiin lähinnä respiraattorin käyttöön liittyviä asioita ja vaihdettiin kuulumisia englannin kielellä. Reissu oli kaikin puolin mielenkiintoinen ja antoisa.

Tuli käytä Tallinnassa, mutta ne vanhan kaupungin mukulakadut. Tukholman laivalaiturissakin on tullut piipahdettua. Ilmat eivät suosineet, joten oli syytä pysytellä paatin sisällä.

Näiden matkojen jälkeen unelmoin uudesta matkasta. Olisi ihanaa päästä pois näistä kotinurkista lomalle, vähäksi aikaa.

Eräs ystäväni heitti ajatuksen ilmaan, jos ensi vuonna lähtisin Espanjaan. Haa, ei mikään huonompi ajatus. Lentomatkakaan ei ole pitkä.
Tänä kesänä haaveissani tai unelmissani on monta asiaa. Toivon jonkun niistä toteutuvan.
Kunpa manulla pääsisin pieneen veneeseen ja merelle. *unelmoi*

Olen ennenkin unelmoinut ja unelmoin edelleen sairaudestani huolimatta. Unelmani eivät ole utopistisia eikä suuria.

Joskus kauan sitten oli unelma asua kaupungin keskellä, merenrannassa ja vanhassa Jugent -tyylisessä talossa. Yllättäen se melkein toteutui. Kuitenkaan ei ihan niin romanttisesti mitä toivoin, mutta se tapahtui monen tapahtuman kautta. Kaupungissa, merenrannassa ja ihana vanha jugent -talo. Ei ollut ruusunpunaista. Samassa, pikkuhiljaa, sairauteni väläytteli olemassaoloaan.

On uskallettava tarttua mahdollisuudesta kiinni. Joskus matka unelman toteutumiseen on aivan muuta kuin oli unelmoinut.
Piti uskaltaa tehdä valintoja ja tein omasta mielestäni oikean valinnan tarttumalla kiinni siitä hetkestä.

Yksi Iso Unelmaa on se, että paranisin.